Saimme lahjaksi Karjalaisen joksikin aikaa postilaatikosta kotiin kannettuna. Tuossa lehdessä on välillä mitä käsittämättömimpiä hengentuotoksia kuten vaikkapa tämän päivän(14.10.2008) pääkirjoitus ja täysin kritiikitön ote Vapo:n turvetuotantoalueiden laajentamista koskevassa jutussa.
Sivulla 3 kerrotaan kuinka Nurmeksessa "oli tehty kaikkiaan noin 60 töhryä, joilla ei taiteen kanssa ole mitään tekemistä." Kyseessä oli ilmeisimmin kyseisen uutistoimittajan henkilökohtainen mielipide, eikä kenenkään graffititaideasiantuntijan tai edes Karjalaisen kuvataidekriitikon näkemys.
Taiteen tutkimuksessa graffitin merkitys on jo kauan sitten tunnustettu hyvinkin tärkeäksi urbaanin taiteen muodoksi. Suomen Journalistiliiton julkaisemien journalistin ohjeiden mukaan tuo murskakritiikki olisi kuulunut kulttuurisivuille muiden taidearvioiden sekaan.
Helsingin Stop Töhryille projekti on osoittanut mitä tällaisella asenteella saadaan aikaan; turhautumista ja tilanteen tarpeetonta kärjistymistä. Vaikka mielestäni poliitikkojen asia ei ole määritellä hyväksyttäviä estetiikkoja ja taiteen sisältöjä olen kuitenkin valmis vastustamaan masentavan harmaita sähkökaappeja ja alikulkutunneleita. Se, että graffitit tehtäisiin hyväksyttäväksi ja arvostetuksi osaksi kaupunkia elävöittäisi kaupunkikuvaa ja hyvin todennäköisesti vähentäisi niiden paikkojen sotkemista joihin maalauksia ei haluta.
Kommentit
Kirjoita uusi kommentti