§

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajan, kansanedustaja Pekka Haaviston mukaan aika on kypsä kaivosveron tai louhintaveron käyttöönotolle.

– Veron tuotoilla voitaisiin kerätä kaivosrahastoa, jolla suojellaan tulevien sukupolvien edut kaivospaikkakunnilla. Tällainen kaivosrahasto voisi toimia Norjan öljyrahaston tapaan, Haavisto sanoi puheessaan Vihreiden puoluekokoukselle.

Haaviston mukaan kaivosrahastoa voitaisiin käyttää uusien elinkeinojen ja kuntien kehityksen tukemiseen jo kaivostoiminnan aikana. Rahasto olisi tärkeä ennen kaikkea Lapin tulevalle kehitykselle.

– Tiedämme, että kaivostoiminnalla on alku ja loppu, emmekä halua, että aikanaan kaivostoiminnan päätyttyä jälkeen jää riutuvia tai kuolleita kaivospaikkakuntia, Haavisto muistuttaa.

Haaviston mielestä maankäytön eri intressien vertailu kangertelee nykyisessä kaivoslaissa, vaikka se on verrattain tuore. Nopeasti kasvava kaivoteollisuus luo uusia ristiriitoja sekä suhteessa ympäristönsuojeluun että muihin elinkeinoihin ja asumiseen. Kaivostoiminta, asuminen, muut elinkeinot ja luonnonsuojelu pitäisi voida sovittaa yhteen.

– Jo avattujen kaivosten kohdalla viranomaisten voimavarat valvoa ympäristölupien noudattamista ovat selvästi puutteellisia. Malminetsintä on ollut Suomessa eräänlainen jokamiehenoikeus. Nyt tätä jokamiehenoikeutta käyttävät kansainväliset kaivosyhtiöt, Haavisto pohtii.

Ympäristö- ja kestävän kehityksen hallinnon tehostumista Haavisto toivoo myös kansainvälisellä tasolla. Tähän mahdollisuuden tarjoaa ensi kuussa pidettävä Rio + 20 -ympäristökokous.

Puhe löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: www.vihreat.fi/tiedotteet/haavisto-lappeenrannan-p...

Vihreiden puoluekokous on koolla Lappeenrannassa lauantaista sunnuntaihin 19.–20.5.2012. Puoluekokouksen materiaalit ja ohjelma löytyvät osoitteesta www.vihreat.fi/puoluekokous.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanoi linjapuheessaan Vihreiden puoluekokoukselle, että Eurooppa tarvitsee visioita ja toivoa kestävän tulevaisuuden rakentamisesta.

- Pitkään jatkunut puhe säästöistä ja sopeutuksista on koetellut ihmisten oikeustajua, kun näköpiirissä ei ole palkintoa, joka takaisi kestävän hyvinvoinnin, eikä vastinetta EU-maiden kansalaisten uhrauksille talouden pelastamiseksi, Niinistö sanoi.

- Suomi ja Eurooppa tarvitsevat vision kestävästä tulevaisuudesta. Vihreiden tulevaisuusvision ydin on vähäpäästöisen vihreän talouden ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen työelämän rakentaminen. Sen saavuttamiseen tarvitaan myös rakennemuutoksia ja kestävän kasvun politiikkaa, ei vain säästöjen politiikkaa.

Esimerkkeinä tarpeellisista ratkaisuista hän nosti esiin transaktioveron sekä Euroopan laajuiset hyvinvointia turvaavat veroratkaisut, joilla hillitään veronkiertoa ja aggressiivista verokilpailua. Huomattavaa kasvua pystytään tuottamaan esimerkiksi kunnianhimoisella ilmastopolitiikalla. Saksan ympäristöministeriö on laskenut, että EU:n päästövähennystavoitteen korottaminen 20 prosentista 30 prosenttiin toisi Eurooppaan 6 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Niinistö peräänkuulutti puheessaan kokonaisvaltaista ja uudenlaista talousajattelua, jonka pohjana on kohtuullisuus.

- Kiertäessäni Suomea törmään jatkuvasti siihen, että ihmisillä on huoli tulevasta: niin omasta tulevaisuudestaan kuin myös ympäristön tulevaisuudesta. Ilmastonmuutos huolestuttaa. Luonnonvarojen hyödyntäminen ympäristön ja asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella huolestuttaa. Talouskriisi, työelämän epävarmuus ja pakenevat työpaikat huolestuttavat. Poliitikkojen tehtävänä on etsiä näihin huoliin kestäviä ratkaisuja, Niinistö sanoi.

- Ajatus kohtuullisuudesta koskee niin koko ekosysteemiämme kuin jokaista ihmistäkin. Nykymenolla niin luonnosta kuin ihmisestäkin pyritään ottamaan irti kaikki mitä lähtee. Me emme voi jatkaa näin. Me tarvitsemme toivoa: toivoa siitä, että huomenna on paremmin, ja toivoa siitä, että maapallo säästyy ja että taloudellinen hyvinvointi on mahdollista myös tuleville sukupolville, Niinistö sanoi.

Vihreät on esittänyt ja toteuttanut hallituksessa ratkaisuja, joilla luodaan uusia kestäviä työpaikkoja ja luodaan vähäpäästöistä vihreää taloutta. On tärkeää tehdä ratkaisuja, joilla turvan voi paremmin yhdistää työhön, oli kyse sitten yrittäjästä tai kaupan kassasta. Sosiaaliturvan uudistaminen perustulon suuntaan toteutuu näin askel kerrallaan.

Niinistö kertasi puheessaan Vihreiden taivalta viime eduskuntavaaleista lähtien. Sekä Pekka Haaviston menestyksekäs presidentinvaalikampanja että voimakas vaikuttaminen hallituksessa Vihreille tärkeisiin kysymyksiin ovat luoneet uskoa tulevaan. Vihreiden toimintatapoja on uudistettu jäsendemokratiaa ja ruohonjuuritason kansalaisten aktiivisuutta korostavaan suuntaan.

- Tässä hallituksessa olemme saaneet paljon aikaan kaikissa keskeisissä kysymyksissä: perusturvaa on korotettu, työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista on helpotettu ja veropolitiikka kaventaa tuloeroja. Luonnonsuojeluun on laitettu lisää rahaa, ja kunnianhimoista vihreää taloutta rakentavaa ilmastolakia ollaan toteuttamassa. Hallituksessa olemme rakentaneet kompromisseista paitsi Suomen tulevaisuuden kannalta hyviä myös omia arvojamme ja kantojamme lähellä olevia, Niinistö sanoi.

Vihreät on puolue, joka kannattaa kestävää kehitystä myös ihmisten arjen tasa-arvossa. Jokainen ihminen ansaitsee täydet sosiaaliset ja yhteiskunnalliset oikeudet.

- Meille on tärkeää kuulla myös niitä, jotka tuovat esille epäkohtia ihmisoikeuksien toteutumisessa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Siksi huomenna puoluekokoukselle on puhumassa ympäristöaktivisti Yevgenia Chirikova Venäjältä. Vielä perjantaiaamuna hän oli Venäjän viranomaisten vangitsemana puhuttuaan rauhanomaisessa mielenosoituksessa. Ympäristöaktivisteilla on oikeus tulla kuulluiksi myös Venäjällä, Niinistö korosti.

Vihreiden puoluekokouksen verkkosivut: http://www.vihreat.fi/puoluekokous

Ympäristöaktivisti Yevgenia Chirikova, joka oli tulossa puhumaan Vihreiden puoluekokoukseen Lappeenrantaan lauantaina 19.5. ja sunnuntaina 20.5., on pidätetty eilen aamulla Moskovassa. Mellakkapoliisit hyökkäsivät Putinia vastustavien moskovalaisten kimppuun, ja Chirikova ja muita opposition edustajia pidätettiin viranomaisten vastustuksesta Chirikovan puhuessa opposition edustajille rauhanomaisessa tilaisuudessa kadulla. Pidätyksen yhteydessä Chirikova sai käsivarteensa vamman, jonka johdosta hänet jouduttiin viemään sairaalaan ennen palautusta poliisiasemalle.

- Chirikovan pidätys oli laiton, ja tällä hetkellä häntä pidetään sellissä ilman tietoakaan tuomioistuinkäsittelystä. Vaadin hänen välitöntä vapauttamistaan, painottaa kehitysministeri Heidi Hautala, jonka vieraaksi Chirikova oli tulossa.

Chirikovan oli tarkoitus avata sunnuntaina puoluekokouksen poliittinen keskustelu puheenvuorolla Venäjän demokratian tilasta ja Vladimir Putinin kolmannesta kaudesta. Lisäksi hänen piti osallistua lauantaina keskusteluun Venäjän opposition vaatimuksista Putinille.

Yevgenija Chirikova on nuori yrittäjä ja Venäjän uuden, poliittisen ympäristöliikkeen kirkkain tähti. Hän nousi johtamaan kansalaisliikettä, joka vastustaa Moskovan lähellä Himkin kaupungissa vanhan tammimetsän tuhoamista kaavaillun Moskova-Pietari -moottoritien alta. Himki-liike on kyseenalaistanut paikallisten ja valtakunnallisten poliitikkojen ja maan arvon noususta hyötyvien liikemiesten liiton sekä näihin suhteisiin liittyvän korruption. Liikkeen edustajia ja siitä raportoivia toimittajia on uhkailtu, vainottu ja pahoinpidelty. Se haluaa kohdistaa huomion myös eurooppalaisiin suuryrityksiin, jotka ovat mukana moottoritiehankkeessa.

Muokattu 18.5. klo 17.05: Vihreiden tietojen mukaan Chirikova on vapautettu ja hän pääsee matkustamaan Lappeenrannan puoluekokoukseen.

Lisää pidätyksestä ja sen taustoista: http://www.khimkiforest.org/news/more-repressions-against-environmentalists-and-civic-activists-putin-russia-%E2%80%93-leader-khimki-for

Himki-liikkeen kotisivut: http://www.khimkiforest.org

Videolinkkejä:http://ecmoru.livejournal.com/532449.html

http://www.youtube.com/watch?v=KZrY1oDrZzg&feature=youtu.be

Vihreät ministerit haluavat, että herkimmille arktisille alueille asetetaan moratorio eli käyttökielto ja että kaivosbuumi sovitetaan yhteen luonnonsuojelun ja matkailuelinkeinon kanssa. Louhintaveron käyttöönotto olisi perusteltua kansallisen edun varmistamista.

Maailman väestön vaurastuminen, kaupungistuminen ja teknologinen kehitys ovat kiihdyttäneet kilpailua kovaa vauhtia hupenevista luonnonvaroista. Raaka-aineiden kasvavaan hyödyntämiseen perustuva talous on ajautumassa umpikujaan. Maapallon kestokyvyn raja on jo ylittynyt monien raaka-aineiden ja luonnon monimuotoisuuden osalta. Raaka-aineiden kysyntä on nostanut hintoja, mikä on tehnyt heikommista ja vaikeammin hyödynnettävistä lähteistä koko ajan houkuttelevampia. Ympäristön kuormitus on kasvamassa samalla kestämättömäksi.

– Emme voi alistaa kaikkea luonnonvarojen etsinnälle ja hyödyntämiselle. Raaka-aineiden kestämättömästä käytöstä on nopeasti siirryttävä resurssitehokkaaseen, kierrättävään ja vähäpäästöiseen talouteen. Hyödyntämisen rajoja on tiukennettava ja raaka-aineiden kierrätystä on tehostettava. Jos asetamme hyödyntämiselle rajoituksia, se tekee myös kierrättämisen kannattavammaksi ja nopeuttaa siirtymää kestävään talouteen, sanoo Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

Luonnonvarojen kestävä käyttö on yksi Suomen kehityspoliitiikan kärkiteemoista.

- Pääosa maailman köyhimmistä ihmisistä elää luonnonvaroiltaan runsaissa maissa. Luonnonvarojen kestävän käytön avulla kehitysmaat pystyvät edistämään oman maansa kehitystä ja hyvinvointia sekä pääsemään irti apuriippuvuudesta. Toisaalta luonnonvarojen hyödyntämiseen sisältyy myös vakavia riskejä, huonoja käytäntöjä ja korruptiota. Tulojen tulee hyödyttää alkuperämaata sekä jakautua koko väestön hyväksi eikä valua esimerkiksi pienen eliitin taskuun, sanoo kehitysministeri Heidi Hautala.

Globaalilla tasolla yksi merkittävimpiä kysymyksiä on arktisen alueen kohtalo. Vaikeat olosuhteet ja etäisyys ovat suojelleet aluetta kauan, mutta nyt myös arktisten alueiden luonnonvaroja halutaan käyttöön. Ilmastonmuutos on osaltaan vauhdittanut kehitystä, kun lämpeneminen on sulattanut jäätikköä ja avannut alueelle uusia reittejä. On politiikan tehtävä asettaa kilpajuoksulle rajat.

– Koska mahdolliset vahingot eivät ole korjattavissa, on toiminnassa nojattava varovaisuusperiaatteeseen. Herkimmille alueille on asetettava moratorio eli käyttökielto ja samalla on luotava arktiselle merialueelle kattavat luonnonsuojeluverkostot, Hautala esittää.

Kotimaassa kilpailu luonnonvaroista näkyy kaivosbuumina. Nyt on yhdestoista hetki pohtia laajemmin, millä ehdoilla kaivostoimintaa Suomessa harjoitetaan.

– Kaivosteollisuutta on tarkasteltava kokonaisuutena. Maaperämme mineraaleja voidaan hyödyntää, mutta se pitää tehdä ympäristön kannalta kestävästi ja siten, että Suomelle jää siitä kansantaloudellista hyötyä. Asiaa pitää katsoa pitemmällä aikajänteellä. Meidän velvollisuutemme on ajatella myös tulevia sukupolvia, Niinistö sanoo.

Niinistö ja Hautala esittävät teesejä vastuullisempaan kaivostoimintaan:

* Kaivokset eivät sovi kaikkialle. Luonnonsuojelualueet ja Natura-verkosto on varattu keskeisille kansallisille luontoarvoille, ja niistä on pidettävä kiinni myös kaivosbuumin paineen alla.

* Kaivosteollisuus ei saa viedä työpaikkoja muilta elinkeinoilta, kuten matkailulta tai porotaloudelta, vaan sen hankkeet on sovitettava yhteen muiden elinkeinojen kanssa. Matkailu on vahva työllistäjä, joka voi tuoda työtä monille sukupolville, mutta kaivostoiminnan työpaikat ovat sidottuja kaivosten elinikään.

* Tervettä kansallista ajattelua on huolehtia siitä, että suomalaiset hyötyvät omista luonnonvaroistamme. Arvokkaita metalleja ei kannata luovuttaa liian halvalla. Louhintavero tai kaivosrahasto toisi hyötyjä koko yhteiskunnalle ja tuleville sukupolville.

* Kaivosyhtiöiltä pitää vaatia esimerkillistä yhteiskuntavastuuta. Tiedotuksen on oltava avointa ja ajantasaista. Ympäristönsuojelussa pitää pyrkiä edelläkävijöiden joukkoon, ja yhteydenpidon ja yhteistyön paikallisten kanssa on oltava tiivistä.

* Suomen tulee kantaa globaali vastuunsa luonnonvarojen käytöstä.

Vihreät lähtee syksyn kunnallisvaaleihin korostaen avoimuutta. Puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö linjasi Vihreillä puheenjohtajapäivillä Järvenpäässä, että avoimuus tarkoittaa päätöksenteon rakenteiden lisäksi laajemmin uudenlaista politiikantekotapaa.

- Avoimuus ei tarkoita vain reilua päätöksentekoa, johon ihmiset pääsevät osallisiksi ja vaikuttamaan. Uskon vahvasti, että avoin ja osallistava demokratia johtaa myös parempiin päätöksiin: kestävä kehitys lähtee ihmisten arjen tarpeiden ja tulevien sukupolvien kunnioittamisesta. Ihmisiä arvostava ja avoin kuntapäätöksenteko takaa paremmat palvelut ja viihtyisän ympäristön, Niinistö sanoi.

- Esimerkiksi Kallio-liikkeen tai Roihuvuoren asukasyhdistyksen toiminta ovat parantaneet näiden Helsingin kaupunginosien viihtyvyyttä ja lisänneet asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä. Myös kuntien viralliseen päätöksentekoon voidaan saada samaa henkeä. Suomen kylätoimintayhdistyksen Voimistuvat kylät -kampanjan tulokset puolestaan ovat esimerkki siitä, että myös maaseudulla voidaan vahvistaa ihmisten yhteisöllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia, Niinistö korosti.

Vihreiden tavoitteena on kasvattaa ehdokasmäärää ja ääniosuutta edellisistä kunnallisvaaleista. Viime vaaleissa ehdokkaita oli hieman alle 2 200, nyt tavoitteena on yli 2 700 ehdokasta.

- Tavoittelemme paitsi kannatuksen kasvua myös sitä, että saamme syksyn vaaleissa valtuutettuja yhä useampiin kuntiin, joissa vihreillä ei paikkoja ole aikaisemmin ollut, Niinistö sanoi.

Niinistö sanoi puheessaan Suomen tarvitsevan kuntauudistusta, mutta vain sillä ehdolla, että uudistus lisää päätöksenteon avoimuutta, demokratiaa ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia lähiympäristöönsä. Kuntauudistuksen toteuttamisessa on kuunneltava seutujen tarpeita.

- Kuntauudistus ei tarkoita vallan karkaamista kauas, vaan palauttamista lähelle - kunnan asukkaille ja heidän vaaleilla valitsemilleen luottamushenkilöille. Nimenomaan tällä hetkellä valta on karannut kuntalaisen ulottumattomiin, monimutkaisiin kuntayhtymien hallintohimmeleihin, Niinistö sanoi.

Nykyinen kuntarakenne ei toimi. Seutujen ja niiden vaativien palvelujen, kuten esimerkiksi joukkoliikenteen, kehittäminen ei suju niin kuin pitäisi. Myös ihmisten vaikutusmahdollisuudet arjen lähiympäristöönsä ovat heikot. Vihreät haluaa kuntarakenteen, jossa isoista asioista, kuten esimerkiksi kaavoituksesta, päätetään seututasolla demokraattisesti valituissa päätöksentekoelimissä. Esimerkiksi lähipalveluista ja asemakaavasta sen sijaan voitaisiin päättää nykyistä lähempänä, kunnanosavaltuustoissa, joilla olisi aitoa budjettivaltaa.

- Vihreät kannattaa avointa päätöksentekokulttuuria, jossa kuntia kehitetään asukkaita kuunnellen. Valtuustojen asemaa voidaan vahvistaa paitsi kuntauudistuksella myös pormestarimallilla. Pormestarimallissa kaupungin johto nauttii kaupunginvaltuuston luottamusta ja valitaan valtuustokaudeksi kerrallaan: se johtaisi kaupungin kehittämiseen yhä voimakkaammin vaalitulosta kunnioittaen ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia kasvattaen, Niinistö sanoi.

Eurokriisin taltuttaminen on välttämätöntä. Suomen on kuitenkin pidettävä puolensa, jotta maallemme ei langeteta kohtuuttoman suuria vastuita euroalueen talouskriisin kustannuksista.

Vastuut eivät saa uhata kansalaistemme hyvinvointia. Riskien ja vastuiden on oltava hallittavissa ja tiedon on oltava jatkuvasti päivittyvää.

– Eduskunnalle on annettava kaikki oleellinen tieto siitä, mikä on osuutemme ja riskimme eurokriisin taltuttamisessa. On muistettava, että EVM:n pääoman korotus vaatii euromaiden yksimielisen päätöksen ja Suomen Eduskunnan hyväksynnän, sanoi kansanedustaja Johanna Karimäki vihreiden ryhmäpuheessa.

Kaikki ne Kreikan vakuussopimuksen osat, jotka eivät kuulu liikesalaisuuden piiriin, tulisi tuoda avoimesti julki.

– Mitään oleellisia tietoja ei tulisi salata julkisuudeltakaan. Esimerkiksi Kreikalta saadut lainan takuut ja niihin liittyvät sopimukset tulisi kertoa mahdollisimman avoimesti. Vakuussopimus ei ole julkinen osapuolena olevien kreikkalaisten pankkien vaatimuksesta.

Vihreät ovat tyytyväisiä Eduskunnan tiedonsaannin paranemiseen.

– ERVV-laki annettiin eduskunnalle uudestaan täsmennettynä korkokuluilla, sillä alun perin esityksen tiedot olivat puutteelliset.

Puhe kokonaisuudessaan verkossa

EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan tulevaa ohjelmakautta varten. Sen keskeiseksi ja kiistellyksi sisällöksi on noussut viherryttäminen. Viherryttämisen toimenpiteillä pyritään vastaamaan isoihin tulevaisuuden haasteisiin, kuten ekologisen ja sosiaalisen jalanjäljen pienentämiseen. Myös omaa tuotantoa on tarve vahvistaa, sillä EU on maatalouden nettotuoja.

Suomessa viherryttämisestä ei ole innostuttu. Vastustukseen liittyy huoli tukien kohdentamisesta, sillä monia viherryttämisen vaatimuksista toteutetaan jo.

- Meidän kannattaa kääntää tilanne kilpailueduksi. Maataloutemme tarvitsee uuden suunnan ja luomussa toteutuu viherryttämisen ydin. Tehdään siitä kannattava bisnes, kannusti europarlamentaarikko Tarja Cronberg seminaarissa, joka pohti tänään Helsingissä Suomen kantaa viherryttämiseen tänään.

Cronberg kehotti panostamaan luomun strategiseen kehittämiseen. Siinä on vastauksia monelle sektorille ilmastonmuutoksen hillinnästä laajasti ihmisten toimeentuloon.

Ruokatuonti kasvaa koko ajan, koska oma tuotantomme ei vastaa kuluttajien kysyntään. Yhä useammin se on luomua. Tähän on reagoinut myös Aasia, joka on uusi tulokas luomumarkkinoilla, mutta kasvattaa osuuttaan vauhdilla. EU:lla on vahva haastaja.

- Suomi tarvitsee oman viherryttämisen tiekartan, joka osoittaa konkreettiset toimenpiteet yhteiseen päämäärään. Tuottajien ja kuluttajien on löydettävä toisensa, muuten suomalaiseen kysyntään vastataan ulkomailta, jopa Aasiasta. Kestävä maatalous on modernia ja monen toimijan kimppa. Tiekartan toteuttamaan tarvitaan tuottajien ohella myös teknologiainnovaatioiden kehittäjät, julkinen sektori ja kauppa, Cronberg listaa.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (YMP/CAP) uudistuksella tavoitellaan EU:n oman tuotannon vahvistamista ja aseman vakauttamista kaikkialla Euroopassa. Taustalla on terveellisten ja laadukkaiden elintarvikkeiden takaaminen eurooppalaisille, maaseutualueiden kehittäminen ja ympäristön suojelu.

Vihreiden puoluehallitus haluaa, että Suomeen säädetään kaivosalalle louhintavero. On varmistettava, että maaperämme mineraalien kaivamisesta ja elinympäristöjen muokkauksesta on yleistä hyötyä Suomelle.

Kaivokset ovat tuoneet etenkin pohjoiseen Suomeen työpaikkoja ja taloudellista aktiivisuutta. Kansainvälisen, ympäristöä merkittävästi kuormittavan alan edessä ei kannata kuitenkaan olla naiivi sen hyödyistä ja välinpitämätön sen haitoista.

- Suomen valtio ja kunnat hyötyvät toiminnasta vain melko vähän lyhytaikaisina työllisyys- ja verotuottoina, vaikka valtio myös panostaa infrastruktuurin kehittämiseen. Kaivosten rahavirrat valuvat kansainvälisten kaivosyhtiöiden taskuun väljän lainsäädännön takia. Ei voi käydä niin, että voitot karkaavat ulkomaille ja ympäristöhaitat jäävät Suomeen, sanoo Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

Veron kertymä voisi tulla sekä valtiolle että kaivosseutujen kunnille. Valtiolle se olisi korvaus siitä, että maaperämme mineraaleja hyödynnetään, ja kunnille korvaus siitä, että elinympäristöä voimakkaasti muokataan. Veron määrän tulisi olla ainakin ympäristövaikutukset huomioiva eli sidoksissa louhinnan vaikutuksiin. Sitä voitaisiin kantaa esimerkiksi louhitun maa-aineksen määrän tai yrityksen liikevaihdon perusteella.

Vihreiden mielestä vastuullista kaivostoimintaa voidaan Suomessa harjoittaa, mutta kaikkialle kaivokset eivät sovi. Luonnonsuojelu- ja ympäristölainsäädäntöä on noudatettava, eivätkä hankkeet voi vaarantaa keskeisiä kansallisia luontoarvoja. Mahdollisten kaivoshankkeiden on oltava suomalaisten yleisen edun mukaisia.

- Louhintaverokaan ei poista sitä itsestäänselvyyttä, että kaivosalan pitää kantaa hankkeissa yhteiskuntavastuunsa. Yhtiöiden on minimoitava hankkeissaan alusta asti hyvällä suunnittelulla ympäristön kuormitus ja huolehdittava lähiympäristön asukkaiden osallisuudesta, Niinistö korostaa.

Vihreät haluaa korostaa, että Pohjois- ja Itä-Suomen maaseudun asukkaat ansaitsevat enemmän kuin aseman raaka-ainereservinä.

- Muiden elinkeinojen, kuten porotalouden ja matkailun, menestyminen edellyttää hyvää yhteiskuntavastuuta. Pohjois- ja Itä-Suomi ansaitsevat monipuolisen elinkeinoelämän, jossa maaseuduilla voidaan harjoittaa myös muita elinkeinoja uusiutuvasta energiasta ja maataloudesta matkailuun ja erilaiseen yrittäjyyteen, puoluehallituksen ylivieskalainen jäsen Aimo Piirainen sanoo.

Vihreä eduskuntaryhmä haluaa hallituksen vaihtavan liikennepolitiikassa isomman vaihteen silmään, vaikka valtioneuvoston liikennepoliittisen selonteon suuret linjavedot saavatkin vihreiden kannatuksen.

– Hyviä tavoitteita, ohjelmia ja strategioita, selvityksiä ja selontekoja riittää. Nyt tarvitaan ministeriltä, hallitukselta ja koko eduskunnalta rohkeutta tehdä päätöksiä riittävistä toimenpiteistä, kansanedustaja Oras Tynkkynen korosti vihreiden ryhmäpuheenvuorossa.

– Auto on välttämätön isolle osalle suomalaisia - nyt ja tulevaisuudessa. Maaseudun autoilijoita ei saa kuitenkaan käyttää ihmiskilpenä siellä, missä omalle autolle voi tarjota parempia vaihtoehtoja. Suurilla kaupunkiseuduilla riittää joukkoliikenteen tarvitsemia joukkoja - kunhan busseista, junista ja ratikoista tehdään kyllin houkuttelevia.

Euro on hyvä konsultti niin autokaupassa kuin maantiellä. Vihreät haluaa tehdä taloudellisella ohjauksella joukkoliikenteestä ja vähäpäästöisestä autoilusta taloudellisesti houkuttelevampaa.

– Edellinen hallitus porrasti viisaasti auto- ja ajoneuvoverot päästöjen mukaan. Sillä uusien autojen päästötaso on saatu romahtamaan. Tämä hallitus vahvistaa päästöporrastusta, mikä tekee energiatehokkaista ja vähäpäästöisistä autoista houkuttelevan vaihtoehdon yhä useammalle suomalaiselle. Tällä tiellä pitää jatkaa.

– Työmatkakuluvähennykseen käytetyistä veroeuroista 4/5 menee yksityisautoiluun ja siitä iso osa pendelöintiin kehyskunnista keskuskaupunkeihin. Työmatkakuluvähennystä ja kilometrikorvausta on aika kohtuullistaa sekä valtiontalouden että ympäristön takia.

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että ratoihin satsataan enemmän kuin teihin. Vihreiden pitkäaikainen tavoite - raitiovaunu Tampereen ja Turun seuduille - ottaa ison harppauksen eteenpäin.

Lue koko puhe >>

Tänään hyväksyttiin hallituksen liikennepoliittinen selonteko seuraavalle kymmenelle vuodelle. Selonteossa näkyy vahva vihreä kädenjälki. Ohjelmassa viedään eteenpäin etenkin suurten kaupunkien joukkoliikenneratkaisuja sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämistä. Ohjelma tukee hyvin kävelyn ja pyöräilyn yleissuunnitelmaa, joka myös osaltaan vie Suomea vihreämpään suuntaan.

- Saimme neuvotteluissa turvatuksi suurten kaupunkien raideliikenneinvestoinnit, joiden avulla erityisesti Turun ja Tampereen raitiotiehankkeita saadaan viedyksi eteenpäin, iloitsee Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

- Vihreille joukkoliikenne on erittäin tärkeä asia myös valtion tasolla ja tänään hyväksytty ohjelma tukee vahvasti kunnissa toteutettavaa ekologisen liikkumisen edistämistä ja edellytyksiä, Niinistö sanoo.

Liikennepoliittisessa ohjelmassa todetaan kaupunkien raideinvestoinneista seuraavasti: "Valtio on valmis osallistumaan suurten kaupunkiseutujen (Helsingin, Turun ja Tampereen seudut) raideliikenneinvestointien rahoittamiseen. Lähtökohtana on, että kaupunkiratahankkeet toteutetaan 50-50-periaatteella valtion ja kuntien kesken. Valtio avustaa metron ja kaupunkiraitioteiden rakentamista 30 prosentin osuudella."

Tampereen vihreä apulaispormestari Olli-Poika Parviainen näkee ohjelman erittäin tärkeänä kaupungeille. Valtion rahallinen tuki on kriittisen tärkeää, kun suunnitellaan suuria joukkoliikenteen parannushankkeita kuten raitioteiden rakentamista Tampereelle ja Turkuun.

- Raidehankkeet ovat tärkeä osa kaupunkien joukkoliikenteen houkuttelevuuden sekä ekologisuuden parantamista. Tehokkaan raideliikenteen positiiviset vaikutukset Tampereen ja Turun vetovoimalle, viihtyisyydelle ja taloudelliselle menestykselle ovat kiistattomia. Ensimmäisten linjojen rakentaminen voisi alkaa jo vuonna 2015, jos vain poliittista tahtoa riittää, Parviainen sanoo.

- Selonteossa hallitus linjaa valmiutensa jo tällä hallituskaudella tehtävään esisopimukseen valtion osallistumisesta Turun ja Tampereen pikaraitiotiehankkeisiin. Tämän jälkeen hankkeen toteutuminen on enää seutujen omien kuntien tahdon varassa, Niinistö sanoo.

Suomen lähiajan talous on eurooppalaiset olosuhteet huomioon ottaen hyvässä kunnossa. Ongelmamme ovat kauempana kestävyysvajeessa. Vaikka julkinen taloutemme on vielä lähes tasapainossa, otamme koko ajan velkaa tulevaisuudelta.

Melkein kaikki Euroopan maat kärsivät samasta ongelmasta, jonka perussyy on väestön ikääntyminen ja eläkeläisten määrän kasvu. Vain Ruotsi ja Saksa ovat kuivilla.

– Mitä Ruotsi ja Saksa ovat tehneet toisin? Molemmat ovat parantaneet menestyksellisesti huoltosuhdettaan työperäisen siirtolaisuuden avulla. Molemmat ovat myös tehneet viimeisen kymmenen vuoden aikana määrätietoisia toimia, joilla on puututtu rakenteelliseen työttömyyteen ja pidennetty työuria. Toimenpiteet olivat kovia eivätkä ne ole menneet riidattomasti, mutta niiden ansiosta Ruotsi ja Saksa välttyvät sellaisilta ikäviltä päätöksiltä, joita me joudumme tässäkin raamibudjetissa tekemään, totesi kansanedustaja Osmo Soininvaara vihreiden ryhmäpuheenvuorossa.

Vihreä eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että raamibudjettiratkaisussa otetaan määrätietoisia askelia Ruotsin ja Saksan suuntaan.

– Merkittävä panostus nuorten yhteiskuntatakuuseen on hatunnoston arvoinen oloissa, joissa vähän kaikesta joudutaan karsimaan. Hyviä ovat myös kirjaukset työn ja tulonsiirtojen paremmasta yhteensovituksesta, joiden tarkoituksena on helpottaa työttömien tarttumista edes tilapäisiin työmahdollisuuksiin. Asumistukea pitkäaikaistyötön saisi työllistymisen jälkeen nostaa pidempään entisen suuruisena. Työllistymisbonus merkitsee työttömyyskorvauksen ja palkan nostamista vähän aikaa päällekkäin.

Vihreät ovat erittäin iloisia siitä, että työmarkkinatuessa luovutaan puolison tulojen vaikutuksesta tukeen.

– Pitkäaikaistyötönkin voi tämän jälkeen perustaa perheen ja perheissä, joissa molemmat puolisot ovat työttömiä, toinen voi ottaa vastaan tarjotun työn, vaikka toinen jäisi työmarkkinatuen varaan.

Lue koko puhe

Vihreiden puoluevaltuuskunta hyväksyi sunnuntaina kunnallisvaaliohjelman, jonka pohjalta puolue lähtee valmistautumaan kunnallisvaaleihin. Ohjelmassa on kolme kantavaa teemaa: vastuu ympäristöstä, toimivat palvelut ja avoimuus. Ohjelman on tarkoitus tukea ja täydentää vihreiden kunta- ja kaupunkiyhdistysten omia vaaliohjelmia.

- Lähdemme kohti kunnallisvaaleja myönteisellä ja avoimella kampanjalla, johon kaikki ovat tervetulleita mukaan reilumpien kuntien rakentamiseksi. Tähtäimessämme on kasvattaa vihreiden valtuutettujen määrää reippaasti ja tuoda vihreä vaihtoehto yhä useampiin kunnanvaltuustoihin, Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanoi.

Vihreät haluavat rakentaa eheitä, esteettömiä ja ekologisia rakennuksia ja asuinalueita, joissa palvelut ovat lähellä ja joissa kävely, pyöräily ja joukkoliikenteen käyttö on vaivatonta.

Autoilun verotusta tulee porrastaa nykyistä reilummin. Maksujen tulee olla korkeampia siellä, missä autoja ja joukkoliikennettä on eniten, ja matalimmillaan siellä, missä ruuhkia ei ole ja missä auton käyttö on välttämätöntä.

- Vihreiden malli on oikeudenmukainen ja itse asiassa suosii haja-asutusalueilla asuvia. Me emme halua kieltää autoilua, koska monin Suomea ilman autoa liikkuminen on todella hankalaa. Me kuitenkin haluamme tehdä autoilusta nykyistä ympäristöystävällisempää sekä rajoittaa autoilua siellä, missä sille on aitoja vaihtoehtoja, sanoi kunnallisvaaliohjelmatyöryhmän puheenjohtaja, Tampereen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen.

Vihreille on tärkeää turvata asukkaille palvelut, jotka ovat laadukkaita ja helposti saatavilla. Kuntien oma palveluntuotanto turvataan, mutta tarvittaessa sitä täydennetään yksityisen ja kolmannen sektorin palveluilla. Kuntien taloutta ei voi perustaa velkarahan varaan. Kunta ei kuitenkaan saa säästää palveluista, joissa säästöt aiheuttavat enemmän kustannuksia tulevaisuudessa, kuten päihde- ja mielenterveyshuollossa ja kouluterveydenhuollossa.

Kunnissa tärkeää on, että asukkaiden ääni kuuluu, eikä päätöksenteko karkaa ihmisten ulottumattomiin. Päätökset tehdään avoimesti ja riippumattomasti. Asukkaat tietävät, keneen ottaa yhteyttä oman asuinalueensa asioissa. Kunnissa kehitetään lähidemokratiaa, jonka avulla asukkaat voivat vaikuttaa yhteisiin asioihin.

Valtakunnallista kuntarakenneuudistusta tarvitaan palvelujen turvaamiseksi. Kuntien harkittuja yhdistämisiä tarvitaan, mutta ne tulee toteuttaa pienten kuntien lähipalveluita arvostaen.

- Vihreät ei ole kiinnostunut karttaleikeistä vaan nykyistä paremmista tavoista varmistaa ihmisten arjen hyvinvointi, viihtyisä yhdyskuntarakenne ja ihmisten osallisuus päätöksentekoon. On varmistettava, että alueellisen tason maankäytön, joukkoliikenteen ja vaativampien hyvinvointipalvelujen päätöksenteko tehdään demokraattisesti. Arjen lähipalveluista on päätettävä ihmisiä lähellä niin, että asukkaat pääsevät itse vaikuttamaan ympäristöönsä ja palveluihinsa, Niinistö sanoi.

Kunnallisvaaliohjelma kokonaisuudessaan täällä.

Juuri Keniasta palannut kehitysministeri Heidi Hautala pohti lauantaina puheessaan Vihreälle puoluevaltuuskunnalle tuoretta Suomen kehityspoliittista ohjelmaa ja sen toteuttamista sekä kokemuksiaan valtion omistajaohjauksesta.

– Meidän Vihreiden on usein helpompi nähdä toiset toimijat hyviksinä ja toiset pahiksina. Liika yksinkertaistaminen ei kuitenkaan ole hyvästä: kestävää kehitystä ei tapahdu ilman eri toimijoiden välisiä kumppanuuksia julkisen vallan, kansalaisyhteiskunnan ja yritysten kesken, ministeri Hautala toteaa.

– Uuden kehityspoliittisen ohjelman lähtökohtana ovat jakamattomat ja yleismaailmalliset ihmisoikeudet. Tavoitteena on, että kehitysmaat pystyisivät jatkossa käyttämään omia resurssejaan paremmin omaan kehitykseen. Siksi pyrimme edistämään hyvää hallintoa, vastuunalaisuutta ja avoimuutta, jotta esimerkiksi luonnonvarojen kasvavan hyödyntämisen hedelmät eivät joutuisi vääriin taskuihin ja pelkästään kansainvälisille yrityksille, Hautala kertoo.

Hän kiittää puheessaan myös puolueen puheenjohtaja, ympäristöministeri Ville Niinistöä olosuhteisiin nähden tyydyttävästä onnistumisesta kehysneuvotteluissa. Hautala näkee Suomen hallitusohjelman antavan hyvät mahdollisuudet torjua kansainvälisten yritysten yhteiskunnalle haitallisia verokäytäntöjä ja edistää finanssimarkkinoiden kansainvälistä säätelyä.

– Yhtä tärkeää kuin on huolehtia suomalaisista köyhistä, on kantaa globaalia vastuuta maailman vähäosaisista. Se on ollut alusta asti tänään 25 vuottaan tänään juhlivan puolueemme tavoite, Hautala muistuttaa Vihreiden juurista.

Hän käsittelee puheessaan valtuuskunnalle myös toista vastuualuettaan, valtion omistajaohjausta. Hautalan mielestä 25 vuoden aikana Vihreissä on saanut toistuvasti olla edelläkävijä nostamassa keskusteluun sellaisia teemoja, joista vasta myöhemmin tulee valtavirtaa ja arkipäivää.

– Näen omistajaohjauksessa nyt loistavia mahdollisuuksia juurruttaa parhaita käytäntöjä koko suomalaiseen liike-elämään, johtamiseen ja työelämän pelisääntöihin. Yritysten hallitusten monimuotoisuus, yhteiskuntavastuullinen toiminta ja avoin raportointi ovat tavoitteitamme, ministeri Hautala kiteyttää ja jatkaa:

– Yritysten yhteiskuntavastuu kattaa koko maailman, ja on seurattava tarkoin, miten suomalaiset globaalit yritykset kohtelevat paikallista väestöä ja kunnioittavatko ne ympäristöä vai eivät. Nämä eivät ole vain kauniita vihreitä periaatteita vaan osoitus siitä, että ainoastaan niihin nojautuen voi modernissa liiketoimintaympäristössä harjoittaa tuloksellista liiketoimintaa.

Lisätietoja: ministerin virkamiessihteeri Sallamaari Muhonen, p. 040 5051697

Vihreiden varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen purki puheessaan Vihreälle valtuuskunnalle myyttejä vihreydestä. Vihreiden kannatus on perinteisesti ollut suurinta kaupungeissa, vaikka maaseudulla asuu paljon ihmisiä, jotka jakavat vihreät tavoitteet.

Tynkkynen eritteli kolme sitkeästi elävää myyttiä, joiden takia Vihreitä usein vierastetaan maaseudulla. Niiden mukaan Vihreät haluaisi ajaa ihmiset maalta kaupunkeihin, tahtoisi asuttaa kaikki suomalaiset betonikerrostaloihin ja haluaisi kurittaa autoilijoita syrjäseuduilla.

- Sanotaan tämä siis selvästi: Vihreiden mielestä maaseudulla saa asua nyt ja maaseudulla saa asua myös tulevaisuudessa, Tynkkynen painotti valtuuskunnalle.

- Kuitenkin jos monet ihmiset joka tapauksessa päättävät muuttaa maalta kaupunkeihin, heillä pitää olla mahdollisuus kohtuuhintaisiin asuntoihin kestävästi osana eheää yhdyskuntarakennetta, Tynkkynen sanoi.

Betonimyyttikään ei pidä paikkaansa, sillä vihreissä kaupungeissa asutaan nykyistä useammin puisissa rakennuksissa, niin kerros- kuin rivitaloissakin. Tehokas rakentaminen voi olla myös matalaa ja ihmisläheistä.

Isossa osassa Suomea autoja tarvitaan liikkumiseen. Vihreät haluaa kuitenkin muuttaa autoilun nykyistä vihreämmäksi. Vihreiden esittämät paikannukseen perustuvat maksut keventäisivät autoilun veroja siellä, missä omaa autoa on käytännössä pakko käyttää. Nykyinen autovero voitaisiin poistaa kokonaan ja polttoaineveroja voitaisiin alentaa. Tienkäyttömaksut voitaisiin porrastaa niin, että maksut olisivat korkeimpia suurissa kaupungeissa ruuhka-aikaan ja alimpia siellä, missä ruuhkia ei ole.

- Maaseudun autoilijan siis kannattaa äänestää Vihreitä, Tynkkynen tiivisti.

Tynkkynen hahmotteli puheessaan myös, millaista on hyvä vihreä aluepolitiikka. Aluepolitiikka voi monen mielessä yhdistyä siltarumpupolitikointiin, mutta Tynkkysen mukaan aluepolitiikan voi nähdä myös toisin.

Pohjimmiltaan on kyse siitä, että ihmiset toivovat voivansa elää ja menestyä omalla kotiseudulla myös tulevaisuudessa. Vihreällä politiikalla on tässä suomalaisille annettavaa.

- Me emme kannata vanhakantaista aluepolitiikkaa, mutta olemme tukeneet valtion erityistoimien kohdentamista rakennemuutoksesta kärsiville alueille. Fiksu aluepolitiikka perustuu alueiden omiin vahvuuksiin ja kestävään kehitykseen. Meidän on rakennettava oma, historian painolastista vapaa vihreä aluepolitiikka, Tynkkynen sanoi.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö korosti Vihreiden valtuuskunnan kokouksessa Tampereella pitämässään puheessa hallituksen vihreää politiikkaa. Puheessaan hän arvioi myös puolueen kehittymistä 25 vuoden taipaleensa aikana. Puolue viettää lauantai-iltana 25-vuotisjuhliaan.

- Vihreät voivat olla ylpeitä tämän hallituksen toteuttamasta politiikasta. Hallituksen kehysriihi oli hyvä esimerkki hallituksen vihreästä linjasta. Päätimme kaventaa tuloeroja, parantaa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista ja edistää vähäpäästöistä taloutta, vaikka talouden sopeutus tarkoitti myös vaikeita päätöksiä. Kehysriihen kompromissi on kaikista puolueista lähimpänä vihreiden linjaa, Niinistö sanoi tyytyväisenä.

Vihreät on 25 vuodessa kasvanut vahvaksi puolueeksi, jonka politiikka kattaa muitakin kuin ympäristöteemoja. Niinistö ei näe ristiriitaa ympäristöpuolueen ja yleispuolueen aseman välillä.

- Olemme vahva ympäristöpuolue, kun olemme uskottava yleispuolue. Luonnonvarat hupenevat, ilmastonmuutos uhkaa karata käsistä ja ekosysteemit heikkenevät uhaten ihmisten hyvinvointia ja taloutta. Vastaus ympäristökriiseihin ja talouskriisiin on niiden yhdistämisessä: vihreillä ratkaisuilla pelastamme ympäristöä ja samalla rakennamme myös kestävää taloutta ja työllisyyttä, Niinistö korosti.

Niinistö korosti, että vihreät lunastavat ihmisten luottamuksen jokapäiväisessä arjen päätöksenteossa, toimivat he sitten ministereinä tai kunnanvaltuutettuina.

- Eivät ihmiset äänestä puolueita, joilla ei ole sielua. Vihreiden sielu siinä, että me emme tingi ihmisten arjen hyvinvoinnista emmekä kestävän yhteiskunnan rakentamisesta. Tässä hallituksessa olemme reivanneet suomalaista ympäristö- ja talouspolitiikkaa oikeudenmukaiseen ja kestävään suuntaan. Meillä on vahva asema hallituksen yhteisen linjan rakentamisessa, mikä näkyi kehysriihen tuloksessa, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan ympäristöpolitiikassa pitäisi päästä pelkästä ongelmien hoidosta siihen, että koko talous muutetaan vihreäksi. Tuoreet esimerkit kaivosten ympäristöongelmista ja turvetuotannosta osoittavat, että meillä on vielä pitkä matka talouteen, joka kunnioittaa ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin asettamia rajoja.

- Kaivoksilta ja turvetuotannolta on edellytettävä yhteiskuntavastuuta. Yksikään elinkeino ei voi pilata ihmisten oikeutta puhtaaseen ympäristöön. Vastuun vaatiminen kuuluu yleiseen oikeustajuun, Niinistö sanoi.

- Meidän on nyt rohkeasti panostettava ilmastopolitiikkaan ja vähäpäästöisten ratkaisujen käyttöönottoon läpi talouden. Ympäristösääntely on Suomen teollisuuden ja työpaikkojen paras ystävä. Halpaa bulkkia tekemällä emme pärjää. Vaasan ja Lahden puhtaan teknologian huikeasti kasvavat energiaklusterit ovat esimerkkejä siitä, missä tulevaisuus on: älykkäissä, vähäpäästöisissä ratkaisuissa, uusiutuvassa energiassa ja energiatehokkuudessa, Niinistö korosti.

Niinistö sanoi Vihreiden haluavan jatkaa kohti kuntavaaleja Pekka Haaviston presidenttikampanjan myönteisessä hengessä. Haaviston kampanjan huikea henki on palauttanut puolueen tietyssä mielessä juurilleen, keskustelevaksi kansanliikkeeksi.

- Viimeisen vuoden aikana olemme avanneet toimintaamme jäsenistölle ja muille suomalaisille, jotka uskovat että Suomesta voi tehdä paremman paikan. Jatkamme tällä linjalla kuntavaaleihin: rohkeasti vihreinä, mutta samalla ihmisiä mukaan ottavana avoimena kansanliikkeenä. Jokainen on tervetullut mukaan, Maailma muuttuu, kun sitä muutetaan, Niinistö sanoi.

Hallitus pääsi tänään sopuun tulevien vuosien tuloista, menoista ja rakenteellisista sopeutuksista. Veronkorotuksia toteutetaan 1,5 miljardilla eurolla ja menosäästöjä 1,2 miljardilla eurolla. Ratkaisu on hyvinvointiyhteiskunnan pelastusoperaatio. Yhdistettynä rakenteellisiin uudistuksiin ratkaisu paitsi vähentää velkaantumista luo myös uskoa Suomen tulevaisuuteen.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö pitää ratkaisua olosuhteisiin nähden yllättävän hyvänä. Vihreiden keskeiset tavoitteet toteutuivat. Ratkaisussa yhdistyy tuloerojen kaventaminen sekä kestävän hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden rakentaminen ja rahoituspohjan turvaaminen.

- Vihreille kehysneuvotteluissa oli tärkeää, että tehtävillä ratkaisulla parannetaan työllisyyttä ja vahvistetaan hyvinvointivaltion kestävän kasvun näkymiä. Sosiaaliturvasta ei saa leikata ja tuloeroja on kavennettava. Halusimme myös varmistaa, että emme sopeuta niin rajusti, että se heikentäisi talouden näkymiä entisestään. Nämä tavoitteet toteutuivat ratkaisussa hyvin. Tehty veroratkaisu on itse asiassa puolueista lähimpänä vihreiden kantoja: kulutus- ja ympäristöveroja voi nostaa, jos työn verotuksen puolella tehdään tuloeroja kaventavia kompensoivia ratkaisuja, Niinistö sanoo.

Keskeisenä uudistuksena rakennepuolella on sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamisen merkittävä edistyminen, jota vihreät ovat pitkään ajaneet.

- Sosiaaliturvan ja työn parempi yhteensovittaminen vähentää köyhyyttä ja helpottaa ihmisten pääsyä mielekkääseen työhön. Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen, työttömän verokortti ja työllistymisbonus ovat kaikki tervetulleita uudistuksia. Myös perhevapaiden suunniteltu uudistus helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Näistä ihmisten arkea helpottavista uudistuksista olen hyvin iloinen, Niinistö korostaa.

Niinistö on tyytyväinen, että hallitus päätti panostaa rahaa nuorten yhteiskuntatakuuseen ja koulutuspaikkojen lisäämiseen. Myönteistä on myös se, että sovituista liikennehankkeista reilusti yli puolet on panostuksia raiteisiin.

- Se on selkeä signaali vihreän talouden edistämisestä ja askel kohti vähäpäästöisemmän yhteiskunnan rakentamista, Niinistö sanoo.

Neuvotteluissa oli mukana kaikille puolueille hankalia leikkauskohteita ja kaikkien ministeriöiden oli osallistuttava säästötalkoisiin. Lopputulos oli kuitenkin vihreiden mielestä varsin tasapainoinen sopeutuksen haastavuuteen nähden. Vihreitä kirpaisivat esimerkiksi kuntiin kohdistuvat leikkaukset sekä se, että kehitysyhteistyömäärärahojen kehityksestä vähennettiin 30 miljoonaa euroa vuodelta 2015.

- Suomi on sitoutunut kansainvälisesti ja hallitusohjelmassa siihen, että saavutamme 0,7 prosentin osuuden bruttokansantulosta. On siis ratkaisevan tärkeää, että hallitus vahvisti, että päästöoikeuksien huutokauppatuloja käytetään jatkossa kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen kehitysyhteistyön määrärahojen kasvun turvaamiseksi, kehitysministeri Heidi Hautala sanoo.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä kotihoidontuen ja vanhempainvapaiden kehittäminen on tärkeä osa sosiaaliturvan 2010-luvulle päivittämistä. Vihreät haluavat kehittää perhepolitiikkaa tasa-arvoisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi perheystävällisellä tavalla.

– Malli, jossa osa perhevapaista on kiintiöity isälle, lisää tasa-arvoa, sillä se jakaa perhevapaat tasaisemmin molempien vanhempien kesken. Siten se edistää äitien mahdollisuuksia osallistua työelämään, vähentää naisten syrjintää työmarkkinoilla sekä kaventaa naisten ja miesten välisiä tuloeroja, sanoi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto vihreiden ryhmäpuheenvuorossa.

Vihreän eduskuntaryhmän mielestä vanhempainvapaiden - kotihoidontuki mukaan lukien - tulisi jakautua tasaisemmin molempien vanhempien kesken.

– Kannatamme vanhempainvapaisiin joustavaa 6+6+6-mallia, jossa molemmille vanhemmille varattaisiin oma henkilökohtainen jaksonsa vanhempainvapaata, ja kolmasosan vapaasta vanhemmat jakaisivat sopimallaan tavalla. Tällainen malli on jo käytössä monessa Pohjoismaassa.    

– Vihreä eduskuntaryhmä arvostaa suomalaista laadukasta päivähoitojärjestelmää, samoin kuin sitä suunnattoman arvokasta hoivatyötä, jota kodeissa tehdään. Samalla pidämme tärkeänä päivittää sosiaaliturvaa ja perhepolitiikkaa siten, että tasa-arvo kasvaa, palkkaerot kapenevat, köyhyys vähenee ja perheiden hyvinvointi lisääntyy.

Puhe kokonaisuudessaan verkossa 

Vihreiden puoluehallituksen mielestä kunnan pitää olla samaan aikaan sekä lähellä että riittävän vahva, jotta ihmisten osallisuus toteutuu ja hyvinvointipalvelujen taso turvataan. Ratkaisua kuntakentän pattitilanteeseen on haettava kahden päätöksentekotason kuntamallista.

On yhtäältä luotava nykyisiä kuntia suurempia yksiköitä, joissa tehdään koko aluetta koskevat päätökset muun muassa maankäytöstä, liikenteestä, asumisesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Näissä päätöksiä tekevät suorilla vaaleilla valitut valtuutetut.

Vastinpariksi tarvitaan toisaalta paikallisista asioista päättämiseen paikallista demokratiaa. Lähivaltuustoissa tehtäisiin päätökset esimerkiksi asemakaavoista, peruskouluista, päivähoidosta ja kotipalveluista. Näille valtuustoille on taattava myös valtaa ja rahaa. Suomessa lähidemokratia ei nykyisellään toimi, eikä ihmisillä ole riittävästi mahdollisuuksia osallistua yhteiseen päätöksentekoon vallan, vastuun ja vuorovaikutuksen puuttuessa.

Uudistus tarvitaan, sillä jo nyt monilla kunnilla on vaikeuksia suoriutua tehtävistään.

– Osa kunnista on liian etäisiä, jotta ihmisten osallisuus ja lähipalvelujen turvaaminen toteutuisi. Toiset kunnat taas ovat liian heikkoja voidakseen tuottaa peruspalvelut hyvin. Kaupunkiseuduilla maankäyttöä ja liikennettä ei ole voitu suunnitella kokonaisuuden kannalta järkevästi, Vihreiden varapuheenjohtaja Krista Mikkonen toteaa.

Vihreille on sama, millä nimellä kuntatason yksiköitä kutsutaan. Jos ylemmän tason yksikkö on nimeltään ”kunta” ja se muodostuu nykyisten kuntien liitoksien myötä, paikallistasoa voidaan kutsua vaikkapa pitäjäksi. Oleellista on, että kansalaisia kuunnellaan, vaikutusmahdollisuudet paranevat ja demokratia toimii molemmilla tasoilla.

Kuntauudistuksessa monimutkaisiin hallintohimmeleihin kadonnut valta pitää palauttaa kansalaisille. Eri toimialojen kuntayhtymien sotkuinen verkko voidaan purkaa ja niiden tehtävät siirtää yhdistyneille, nykyistä suuremmille kunnille.

– Kuntauudistuksen pitää olla myös demokratiauudistus, ilman demokratian vahvistamista siinä ei ole järkeä. Suomessa ihmiset kokevat, etteivät he pysty vaikuttamaan omaan lähiympäristöönsä ja päätökset karkaavat himmeleihin. Nyt on yhdessä muutettava rakenteet niin, että vahvistetaan kansalaisten yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja hyvinvointia, Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö sanoo.

Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi laadukkaiden ja yhdenvertaisten kunnallisten palveluiden turvaaminen koko maassa. Samalla hallitus tavoittelee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja kunnallisen itsehallinnon sekä paikallisen demokratian vahvistamista. Vihreän eduskuntaryhmän on helppo seistä näiden tavoitteiden takana.

Hallitusohjelmassa huomioidaan alueiden erilaisuus ja nostetaan esiin kunnanosahallinnon tarve.

– Saattaisi olla näiden kahden kirjauksen kannalta hedelmällistä, jos kuntauudistuksessa rakentuu välttämättömien mutta vapaaehtoisten kuntaliitosten rinnalle myös malleja, joissa kuntien toimivaltaa jaetaan ennakkoluulottomalla tavalla, kansanedustaja Tuija Brax sanoi Vihreiden ryhmäpuheessa.

– Kuntakuulemisissa on tullut esiin malli, jossa kalliimmat palvelut ja yhdyskuntarakenteen eheys turvattaisiin riittävän isossa yksikössä, kutsuttakoon sitä vaikka emäpitäjäksi. Vastaavasti tutut ja toimiviksi koetut kuntarakenteet jatkaisivat muissa kunnan toimissa vaikkapa pitäjän nimen alla.

– Tämän kaltainen järjestely, jossa toimiva yhdyskuntarakenne ja oikeudenmukainen palveluiden rahoittaminen turvataan samalla kun paikallisdemokratialle jätettäisiin mm. asemakaavoitus ja lähipalvelut, toimisi Vihreän eduskuntaryhmän mielestä myös metropolihallinnossa.

– On vaikea uskoa, että Suomessa olisi vielä tahoja, jotka eivät näe, kuinka kuntauudistus tarvitaan muun muassa väestön ikääntymisen ja toisaalta nuorten syrjäytymisen torjumisen vuoksi. Luulisi olevan yhtä lailla vaikeaa uskoa, että vielä vuonna 2012 meillä olisi päättäjiä, jotka eivät näe yhdyskuntarakenteen eheyttämisen merkitystä kansalaisten hyvinvoinnille, Suomen kilpailukyvylle ja ilmastopolitiikalle.

Puhe kokonaisuudessaan verkossa